torstai 6. lokakuuta 2011

Valjakko

Tässä uusi satunnainen harrastus. Irskivaljakkokävely.

Babysitter

Nami on ilmiömäinen babysitter-irski. Tässä kesäkuva, jossa opetetaan Hilkka-noutajalle, että kuinka ollaan irski.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Koirien trimmaus ja hierontatilat



Työhuone on ihana!



Vielä puuttuu joitain naulakoita ym. sisustuksellista. Pesupaikkaa voi käyttää, mutta siitä puuttuu vielä maalia ja listoja. Tuon taloremontin edetessä sisältä työhuoneeseen paljon koiriin liittyvää tavaraa, kuten ruusukkeet ja pokaalit. Saadaan sitten ihan oma tila, jossa ovat koira-asiat. Kesähelteillä toivoin sinne sitä ilmalämpöpumppua viilentämään. Tosin olinhan parhaimmat kesäkelit lomilla, joten ei tarvinnut paljon töissä kärvistellä.

Miina ja Moona







Tyttökisut saapuivat uuteen kotiinsa 18.7.2011. Olen epätoivoisesti yrittänyt saada myös sellaisia kuvia, jossa kaikki 3 kissaamme olisivat yhtä aikaa. Joo.. yhdellä häntä ja yksi pylly jne.. Pennut ovat vauhdikkaista. Kiipeilevät mm. tyttöjen huoneessa leluputkea pitkin, juoksevat ihan kahjoina pitkin taloa ja sitten sammuvat mihin sattuu. Ihania.



Koiriin totutteleminen vie pitkän ajan. Villakoiraan totuttiin jo parissa viikossa, mutta irskit ovat ehdottomasti vaikeampi pala. Niitä kun kiinnostaa vauhti ja jahtaaminen. Namia tosin näyttää kisulit vähän pelottavankin. Ovathan ne pelottavia kynsineen ja murinoineen? Jämä taitaa olla se vaikein -ottaisi varmaankin leikillään ne suuhunsa!



sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Vihdoinkin



Champion's Family Dauria eli Nami on lopultakin saanut viimeisen sertinsä ja siten saavuttanut Suomen Muotovalio -tittelin. Tämä pieni ihme koettiin 10.7.2011 Hyvinkään koiranäyttelyssä.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Täällä ollaan

Päivitys on muistamattomalle ja kiireiselle ongelma. Nyt täytyy vähän tsempata. Kesäloma tulossa, mutta ennen sitä hoidellaan vielä usea turkki ja lihas..
Omat koirat voivat hyvin. Viihtyvät kovasti metsälenkeillä omassa porukassa. Kun sanon koirille, että lähdetään juoksemaan, niin se aiheuttaa hurjan villiintymisen. Jokin siinä vauhdissa on niille todella kivaa. En siis tietenkään juokse kovaa, miten nyt metsäpoluilla rämmin. Kun juoksen, koirat pysyvät huomattavan paljon paremmin mukana, eivätkä tee omia kierroksiaan. Tarkasti tarkkaillaan, että minne menemme.
Kokeilin canicrossia Jämänkin kanssa. Poika juoksi ja veti valjaissa niin kuin olisi aina sitä tehnyt. Ihan suoraan ilman pysähdyksiä haistelemaan. Vielä kun emäntä olisi paremmassa kunnossa!

Ramalina -heppa on siirtynyt kokonaan toiselle omistajalleen. Onnea heille! Testataan, että pitääkö paikkansa lause "hevoseton on huoleton". Viimeiset 14 vuotta on hevonen kuulunut kalustoon. Vähän tuntuu haikealta...