Vierailijoita 18.12.2010

Kuvassa makupalan toivossa Jämä, Maija, Hilu ja Nami. Ihan hyvin meille 4 irskiä mahtuisi...

Irskilenkki 28.11.2010

Turun seudun irskilenkki oli sunnuntaipäivällä. Mukaan pääsivät lähtemään Nipsu, Sisca, Jämä, Nami ja 13 viikkoinen Connor. Pakkasta oli vähän turhan paljon, kun tassunpohjat jäätyivät koirilla. Connor oli reippaana mukana alkumatkan ja lähti sitten sulattelemaan kokemaansa lämpöiseen kotiinsa. Nuoret tyttöirskit vähän kokeilivat murista keskenään ja Nami koitti haastaa 5 -vuotista Nipsua, mutta tajusi onnekseen ajoissa, että kyseessä on vanhempi ja arvokkaampi. Yritän nyt ehdottomasti olla vähän aktiivisempi tällä saralla ja järjestää useammin lenkkejä, koska siellä on aina mukavaa juttuseuraa.

Terveystarkastus 21.10.2010

Kävimme pienellä porukalla ns. ryhmäkuvauksessa eläinlääkärissä. Eli koirilta tutkittiin omistajan haluamat jutut. Lähdin reissuun Namin kanssa tarkoituksena tarkastaa silmät, polvet kyynärät ja lonkat.
Viralliset tulokset: silmät ok, polvet 0/0, kyynärnivelet 0/0 ja lonkat A/A. Hienoa, upeaa! Terve koira.. ainakin näiltä osin.

Syysmetsässä

Namilla alkoi juoksu 8.10. ja taas täytyy suunnitella Jojon siirtoa asustamaan hetkeksi muualle. Jämä kestää ajan kohtuullisen kivasti ja on ihan hallittavissa, mutta tuo gigolo on ihan mahdoton. Aina tästä ajasta on selvitty, enkä koe sitä ylitsepääsemättömäksi.

Irskiemme ystävätär Maija

Namin "keinoemo" ja Jämän "Hyvä Ystävä" Maija-irski on saanut pentuja. Tässä linkki Maijan sivuille, käy katsomassa: htpp://puuppola.blogspot.com/

Voitto kotiin!

Kuvassa on POIKA!

NO NIIN... Ramalina voitti lähtönsä Kokemäellä 22.8.2010. Eikä ollut edes ainut osallistuja, vaan päihitti kevyesti 14 muuta suomenhevosta. Omistajat pillittivät tätä ihmettä maalin kohdalla samalla tuuletellen railakkaasti. Olipa päivä!

Kuopio 6.-8.8.

Kuopion koiranäyttelyreissu muutti muotoaan alkuperäisestä, kun kaveripariskunnan koira todettiin tiineeksi ja näin ollen he eivät osallistuneet näyttelyihin. Kokoonpano kutistui kahteen pariskuntaan ja 4 koiraan, joten todettiin, että otetaan lapsetkin mukaan. Miehet viettivät aikaansa mökillä lasten kanssa, kun me naiset olimme Kuopion SavoShowssa 3 päivänä.
Perjantaina oli Jämän vuoro osallistua näyttelyn rientoihin ja nappasi ROP:n ja Cacibin. Lauantaina oli Namin vuoro. Sai ERIn ja NUK3. Sunnuntaina Jämä sai ERIn,VAL2 ja PU2 ja Nami ERIn,NUK1, PN4 ja vasert.
Jokaisena päivänä oli hellettä. Kävi mielessä, että tällaisissa helteissä koiranäyttely voitaisiin luokitella eläinrääkkäykseksi. Irskit tätä kuumuutta sietävät melko hyvin, mutta näin siellä kyllä mm. englanninbuldogin, joka ei olisi sinne kuulunut!

Valitettavasti kamera unohtui kotiin, joten kuvat vain matkaseuralaisella...

Ninni 1995-2010

Vaikka kuinka uhosin, etten näitä tänne halua enempää laittaa, niin eihän sille mitään voi. Eläimiä kun otat, niin joudut niistä myös luopumaan.
Ninni-kissamme siis nukkui pois sairauden riuduttamana 27.7.2010. Kuvia Ninnistä lähinnä paperiversioina, joten tänne niitä en saa...

Tässä todiste.. on sillä ainakin ollut ravivehkeet päällä!

Ramppe rentona startin jälkeen Kankaanpäässä 1.8.2010

Jämän agility

Kuvan on ottanut Tiina Jaakkola.

Jämpän agility edistyi upeasti, kunnes vakiotreenit jäivät ja mulle iski laiskuus! Kesä on mulle kamalaa aikaa siinä mielessä, etten saa mitään kunnolla aikaiseksi! Löhötyttää ja syöpötyttää.

Tarttis tehrä jottain!

MEJÄ-koe 12.-13.6.2010 Multia

Jämälle reissu oli pitkälti "koppihoitoa", kun usea koira asui samassa tilassa. Myös autossa asuminen tuli päivien aikaan tutuksi.

Kuvassa majapaikkamme koulun jumppasalissa. Eevaa väsytti..

Noniin.. tuli koettua kesän ihanuus Keski-Suomen metsissä, jossa oli karhuhavaintojen lisäksi mm. koppeloita, kurkia ja erityisesti hyttysiä! Luulin, että Turun suunnalla on tänä vuonna paljon hyttysiä, mutta Multian metsä vei suvereenin ykköstilan!!

Perjantaina yöllä ajaessani kohti Loimaata, ajattelin, että kaikkea hullua sitä täytyy tehdä. Mutta lauantaina kylmissäni, sukat kumisaappaiden kärjissä, vesisateessa ja nälkäisenä ajattelin, että.. kaikkea hullua sitä täytyykin tehdä! Onneksi oli Eeva ja Maija-irski mukana, jotta lauantaista tuli ok (saunan ja yhden armollisen lonkeron jälkeen).

Sunnuntain metsäosuus alkoi haulikon pamauksen jälkeen lähes heti minun ja Jämän kohdalta. Tuomari oli mukava ja kannustava. En olisi ikänä uskonut, että Jämä suoriutuu näin upeasti siihen harjoittelumääräämme nähden. Kaikki meni hyvin, kunnes n. 10 metriä ennen kaatoa Jämä lopetti jäljestyksen. Haisteli vain ilmaa ja katseli maisemia. Tuli hukka. Palautettiin jäljelle ja löysi heti kaadon. Tuloksena oli sitten AVO2 ja 38p. Tuomari kehui aloittelevaa paria erinomaiseksi ja olisi toivonut omienkin koiriensa jäljestävän noin. Hmm.. täytyykö sitä sittenkin ottaa kokemus uusiksi?

Eniten koko kokeessa jännitti oma opastus. Sekin meni hyvin, vaikka en siellä ryteikössä tuomarin selän takaa välillä yhtään mitään nähnyt. Tällä osuudella koira teki kaksi hukkaa ja minä seisoin siellä hyttyspilvessä odottamassa.. kamalaa -siis hyttyset.

Kotona sitten sunnuntaina illalla klo 23, mutta maanantaina aamulla trimmaamassa taas ja täynnä virtaa. Kyllä se pienestä kesälomasta oli! Suosittelen.

Emäntä tekee tällä hetkellä melkoisesti noita turkkihommia ja yrittää ehtiä lähes joka päivä viemään koiria metsään. Jämälle on tullut tehtyä jokunen mejä-jälki Lauran kurssin jälkeen. Toivottavasti poika hoksaisi asiat tosta vaan :) Onneksi meillä piisaa tuota pihaa, jossa ainakin irskit juoksevat leikkien. Ei ole sitten niin huono omatunto työkiireiden takia.
Mun tarvinnee hankkia itselleni sellaiset pienet kannettavat äänentoistolaitteet, jotta voin jatkaa kouluttamista koirakentällä. Mun kurkku/äänihuulet eivät kestä moista äänenkäyttöä. Näin tuo lääkäri vähän arveli. Joten kohta kuljen sellaset kauheen kokoset kajarit molemmissa käsissä :)

Jojotti nurtsilla

Kesää 16.5.2010

Maija, Jämä ja Nami

JOJO 2v.

27.4.2010 Jojolla synttärit. On se hassu!

Päivityksiä

Kevät on kiireistä aikaa. Kaikki haluavat koiriensa turkin kesäksi kuntoon ja jonoa syntyy. Kiirettä on ollut ja nyt vähän päivittelen menneitä.

30.3. alkoi Namilla juoksu. Jojo sekos 11 päivän kohdalla ja lähti pestynä ja puunattuna Vahdolle hoitoon. Siellä pikkupoika sai syödäkseen jos jonkinlaista pöperöä ja palattuaan olikin kova paikka, kun kupissa olivatkin tutut sapuskat. Jämä oli koko juoksun ajan kotona ja pysyi melko rauhallisena. Ongelmitta selvittiin erilaisten porttivarmistusten kanssa sekä sillä, että Nami sai erikoiskohtelun saadessaan nukkua jalkopäässäni. Juoksut juostu taas puoleksi vuodeksi, mutta toisaalta.. en koe sitä mitenkään raivostuttavaksi ajaksi.

4.4. Ramalina juoksi Kokemäellä harjoitusraveissa toiseksi. Treenarin mielessä kävi, että Ramppe on taas sama laiska löntystelijä vielä lämmittelyssä, mutta onneksi oli vähän herännyt starttiin. Palkintokaapissa on nyt myös ihka ensimmäinen pokaali, jonka hevonen on meille juossut. Seuraavaksi sitten koelähtöön...

15.4. Jämän kanssa osallistuttiin sitten ihka ensimmäiseen agilitykisaan. Ja todellakin se oli molemmille eka, koska en ole koskaan ollut edes katsomassa kisoja. Möllirata tuntui ihan älyttömän yksinkertaiselta, kun on tottunut Esan treeneihin. Toki jälkeenpäin ajatellen olisin voinut suorittaa sen näppärämminkin -ohjaus olisi voinut ollat tehokkaampaa niin, että aika olisi ollut vielä nopeampi. Tulos oli loistava, olimme 20 starttaajan porukassa 4.

16.4. Namin agilitytreenit sujuvat nousujohteisesti. Lienee auttavana asiana se, että emäntä jo vähän tietää erilaisista kuvioista mitä agilityssä tehdään, jotta se menisi sujuvasti. Paljon on opittavaa ..mulla. Ja ehkäpä tämä uusi treenausaika on niin paljon mukavampi kuin aikaisempi klo 21.30-22.30! Saattaapi jotain oppia mennä päähänkin..

18.4. Käytiin Turun seudun Irskien kanssa lenkillä. Hermojani säästääkseni otin vain Namin mukaan. Sää suosi, vaikka kumpparit olivatkin tarpeen.

Jämä ja Nami Tallinnassa 6.3.2010

Tallinnassa ROP Nami ja VSP Jämä. Jämä pokkasi tuomari Lessi Tshistjakova'lta sertin ja valioitui näin Eestin valioksi. Kiitokset Olgalle handlerin toimista!

BOB 6.3.2010 Tallinna

Rimpula isokorva..

Sohvanvaltaajat

17.3.2010 Lenkillä

Lenkki otetaan tosissaan ja tässä harmittavainen tulos.. muutama tikki päähän. Jämä otti kaverin kanssa turhan tosikkomaisesti ja päivystykseen jouduttiin. Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahemmin.. eikä näyttelyitäkään ole lähitulevaisuudessa. Tai olisiko tikit nyt kovin paljon tuota komistusta haitannut?

Tallinna 6.3.2010

Saku-hallin reipasta näyttelyväkeä

Kira, Unto ja Nami hytissä.

16.2.2010
Vihdoinkin pääsin Namin kanssa agilityä kokeilemaan. Aivan fantastista! Nautin täysin siemauksin, kun koira on innokas ja haluaa tehdä kaikkea juuri minun kanssani. Morjestelee kyllä muita koiria, mutta kun ei tarvitse yhtään jännittää, että siitä tulisi irlanninterroristi (ainakaan vielä). Ja se hyppykyky on todella hyvä. Tulipas ylistettyä, mutta kun se on niin paljon helpompaa nyt!

Nami nukkuu.. oikeesti

Nami sai eilen mammalta laatuaikaa. Lasten ollessa yleisurheilutreeneissä käveltiin kahdestaan ympäri Ruskon keskustaa. Vastaan tuli useita koiria. Joitain tervehdittiin ja leikittiinkin ja osa ohitettiin.. vähän jäykin jaloin, mutta silti iloisesti. On se ihanan helppoa irskinartun kanssa! Pelkään, että kun ikää tulee lisää, niin ottaa mallia isästään ja isottelee kaikille. Täytynee nyt tsempata sen kanssa ja ainakin tiistaisin ottaa kyläkävely ohjelmaan.

Uskomattoman upea talvi jatkuu ja mielestäni nyt vuoden parhaimmat kelit lenkkeillä koirien kanssa. Ja onhan sitä tullut liikuttua. Oma kunto selvästi noussut ja kaverien! Kuten Donna ytimekkäästi hikilenkillä tokaisi: "No on se nyt prkele, jos ei ole kunto kohonnut!"

Yleisön pyynnöstä... kuva ilman kesätaustaa!!!

Kesää odotellessa! Huomasin, että Jojosta ei ollut yhtään kuvaa tullut laitettua tänne. Joten laitoin pojasta vauvakuvan ensimmäiseltä kesältään.

Nami 2.1.2010

2.1.2010 Käsittämättömän kaunista talvea täällä Turun seudulla. Olimme koiralenkillä kirpeässä pakkasessa Donnan koirien ja meidän koirien kanssa. Koirilla oli vaatetta päällä, mutta tassun pohjia koristi silti kauniit tilsat ja vähän ne tuntuivat kurjilta. Hyvin kuitenkin tarkenemme, vaikka tähän ei näillä alueilla olekkaan totuttu. Donnan kanssa suunnittelemme lumessa tarpoessamme, että kuinka kunto kohoaa kohti kesää mentäessä. Seuraavaksi aloitamme juoksemaan saman lenkin! Joten tervetuloa kaverit mukaan treeneihin..heheh. Kannattaa myös hankkia Wii Fit ja Sport pelejä, koska tulosten vertailu kuuluu treeniohjelmaan. No joo.. katotaan kuinka meidän käy!