Jämälle reissu oli pitkälti "koppihoitoa", kun usea koira asui samassa tilassa. Myös autossa asuminen tuli päivien aikaan tutuksi.
Kuvassa majapaikkamme koulun jumppasalissa. Eevaa väsytti..
Noniin.. tuli koettua kesän ihanuus Keski-Suomen metsissä, jossa oli karhuhavaintojen lisäksi mm. koppeloita, kurkia ja erityisesti hyttysiä! Luulin, että Turun suunnalla on tänä vuonna paljon hyttysiä, mutta Multian metsä vei suvereenin ykköstilan!!
Perjantaina yöllä ajaessani kohti Loimaata, ajattelin, että kaikkea hullua sitä täytyy tehdä. Mutta lauantaina kylmissäni, sukat kumisaappaiden kärjissä, vesisateessa ja nälkäisenä ajattelin, että.. kaikkea hullua sitä täytyykin tehdä! Onneksi oli Eeva ja Maija-irski mukana, jotta lauantaista tuli ok (saunan ja yhden armollisen lonkeron jälkeen).
Sunnuntain metsäosuus alkoi haulikon pamauksen jälkeen lähes heti minun ja Jämän kohdalta. Tuomari oli mukava ja kannustava. En olisi ikänä uskonut, että Jämä suoriutuu näin upeasti siihen harjoittelumääräämme nähden. Kaikki meni hyvin, kunnes n. 10 metriä ennen kaatoa Jämä lopetti jäljestyksen. Haisteli vain ilmaa ja katseli maisemia. Tuli hukka. Palautettiin jäljelle ja löysi heti kaadon. Tuloksena oli sitten AVO2 ja 38p. Tuomari kehui aloittelevaa paria erinomaiseksi ja olisi toivonut omienkin koiriensa jäljestävän noin. Hmm.. täytyykö sitä sittenkin ottaa kokemus uusiksi?
Eniten koko kokeessa jännitti oma opastus. Sekin meni hyvin, vaikka en siellä ryteikössä tuomarin selän takaa välillä yhtään mitään nähnyt. Tällä osuudella koira teki kaksi hukkaa ja minä seisoin siellä hyttyspilvessä odottamassa.. kamalaa -siis hyttyset.
Kotona sitten sunnuntaina illalla klo 23, mutta maanantaina aamulla trimmaamassa taas ja täynnä virtaa. Kyllä se pienestä kesälomasta oli! Suosittelen.