Emäntä tekee tällä hetkellä melkoisesti noita turkkihommia ja yrittää ehtiä lähes joka päivä viemään koiria metsään. Jämälle on tullut tehtyä jokunen mejä-jälki Lauran kurssin jälkeen. Toivottavasti poika hoksaisi asiat tosta vaan :) Onneksi meillä piisaa tuota pihaa, jossa ainakin irskit juoksevat leikkien. Ei ole sitten niin huono omatunto työkiireiden takia.
Mun tarvinnee hankkia itselleni sellaiset pienet kannettavat äänentoistolaitteet, jotta voin jatkaa kouluttamista koirakentällä. Mun kurkku/äänihuulet eivät kestä moista äänenkäyttöä. Näin tuo lääkäri vähän arveli. Joten kohta kuljen sellaset kauheen kokoset kajarit molemmissa käsissä :)